Olen nainen unelma-ammatissa. Nyt ainakin tiedän, mitä haluan isona tehdä -minä teen sitä juuri nyt!

Plaraan kuvia, suhaan netissä, selaan lehtiä. Kerään kuvia, piirrustan ja maalaan. Opettelen uusia ohjelmia, sytyn ideoihin kerran puolessa tunnissa. Lauantaina olin päivän kuvaamassa Hayya-clubin perhepäivässä. Hiki oli vaatteista rutistettavissa päivän jälkeen, mutta parisensataa uutta kuvaa koneella oli kyllä sen väärti.

Ja takaisin lastenhuonetaulujen pariin. Tarvitaan: vanhoja leluja, Maisa-tyyliä, värejä, tarinoita. Itsetehtyjä nalleja, puuautoja, kiiltokuvia, paperinukkeja. Vesivärejä, sormivärejä. Kangaspaloja ja liimaa. En tahtoisi lähteä töistä kotiin.

Tiistaiksi pitäisi olla ideakansio valmiina evaluoitavaksi.
Viikon loppuun mennessä pitää olla ensimmäiset neljä taulua printtausta vaille valmiina.
Lokakuun ensimmäinen päivä saamme avaimet uuteen kauppaan ja marraskuussa pitäisi kaupassa olla tarjolla 40 taulua (joista minä teen lähinnä lastenhuoneosastoa).


En malta odottaa, kun ensimmäinen itsesuunniteltu taulu tulee kehystämöstä kaupan hyllylle. Saati, että joku sen ensimmäisen taulun vielä ostaa joskus.

Ostaahan?!!!